Tipaton tammikuu 1.1.-31.1.2019

Vuonna 2019 Tipattoman tammikuun teemana on tissuttelu ja sloganina ”Tarviinko mä tän?” Kampanja herättää keskustelua siitä, miten alkoholin käytöstä on tullut arkipäiväistä, ja miten alkoholia käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen raskaan työpäivän tai remonttiurakan jälkeen.
Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa

www.tipaton.fi

www.facebook.com/tipaton/

Tipaton on perinne, joka on ollut osa monen suomalaisen vuodenkiertoa jo pitkään. Tiettävästi Tipatonta tammikuuta vietettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1942 nimellä Raitis Tammikuu. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

Lisätietoja:

Viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen, EHYT ry, puh. 050 327 0009, maaret.vakinen@ehyt.fi

Vuonna 2019 viestintäyhteistyössä mukana:

HUS

STAL Suun terveydenhoidon ammattiliitto

SPEK Suomen Pelastusalan keskusjärjestö

THL

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tipaton tammikuu 1.1.-31.1.2019

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa

Päihdeneuvonta päivystää joulun pyhinäkin

Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on merkkejä myönteisestä muutoksesta. Silti monen lapsen ja aikuisen joulun odotukseen kuuluu tänäkin vuonna jännitys, kun perheenjäsenen tai sukulaisen juominen varjostaa joulun viettoa. Keskusteluapua saa joulunakin ympäri vuorokauden Päihdeneuvonnasta 0800 900 45.

Jos oma päihteidenkäyttö mietityttää tai haluaa keskustella läheisen päihteiden käytöstä, niin EHYT ry:n Päihdeneuvonta päivystää numerossa 0800 900 45 myös joulunpyhinä 24h/vrk. Palvelu on anonyymia ja maksutonta. Puhelimeen vastaavat päihdetyön ammattilaiset.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Päihdeneuvonta päivystää joulun pyhinäkin

Ehkäisevä päihdetyö on osa kestävää kehitystä

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry oli kutsuttu Maailman terveysjärjestö WHO:n tarttumattomien tautien ehkäisyä käsittelevään korkean tason tapaamiseen Geneveen 5.-6.11.marraskuuta.

Päihdehaitat ovat haaste kestävälle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle maailmanlaajuisesti. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030, https://www.yk.fi//sdg) sisältää lukuisia tavoitteita, joiden toteuttaminen on osa myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Erityisesti Agenda 2030:n tavoite 3.5 korostaa tarvetta vahvistaa päihdehaittojen ehkäisyä ja hoitoa kaikissa YK:n jäsenvaltioissa.

Asiantuntija-arvioiden mukaan alkoholihaittojen vähentäminen on olennaista kestävän kehityksen tavoitteiden onnistuneen toimeenpanon kannalta. Alkoholi on yksi johtavista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista ja tappaa arvioiden mukaan globaalisti yli kolme miljoonaa ihmistä vuosittain. WHO on arvioinut alkoholin olevan Euroopassa kolmanneksi tärkein ehkäistävissä oleva taustasyy sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien taustalla.

WHO:n globaali tarttumattomien tautien toimintaohjelma asettaa YK:n jäsenvaltioiden tavoitteeksi alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisen kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä. WHO vahvistanut ohjelman toimeenpanoa käynnistämällä laajasti eri toimijoita osallistavan yhteistyöelimen (GCM/NCD), jonka yleiskokous kokoaa yhteen noin 200 edustajaa jäsenmaiden ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä, säätiöistä sekä yksityiseltä sektorilta.

EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen puhuu Genevessä järjestettävässä yleiskokouksessa tiistaina 6.11.2018 otsikolla Reducing alcohol and gambling-related harm at the local level through community action. Puheenvuoro on osa paneelikeskustelua, jonka aiheena on toimivat poikkihallinnolliset terveyden edistämisen mallit. Keskusteluun osallistuu WHO:n asiantuntijoita sekä terveysasioista vastaavat varaministerit Venäjältä ja Tšekin tasavallasta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n GCM/NCD-yleiskokouksen verkkosivut

YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteet

WHO:n globaali tarttumattomien tautien ehkäisyohjelma (2013-2020)

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,

P. 050 527 4780 tai juha.mikkonen@ehyt.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ehkäisevä päihdetyö on osa kestävää kehitystä

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.2018

Järjestöt Asunnottomien yönä: Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

Asunnottomien yö –tapahtumien järjestäjät kautta maan ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen.

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

–        Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

–        Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

–        Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas TenkanenEHYT ry:stä.

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

–        Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

–        Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena RusiSininauhasäätiöstä.

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

–        On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

Allekirjoittajat: Vailla vakinaista asuntoa ry, A-klinikkasäätiö sr, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Emmaus Helsinki ry, Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry, Irti Huumeista ry, Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut, Kallion seurakunta, Keravan Hannu ja Kerttu ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö sr, KRIS – Suomen keskusliitto ry, Kunnon Elämä ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Moniheli ry, Sininauhaliitto, Sininauhasäätiö sr, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suoja-Pirtti ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr, Suomen Setlementtiliitto, Tukikohta rym ja Vihreä Keidas ry.

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

Tuusulan Jokelassa ollaan asian merkeissä aamukahvilla Jokelan asemalla klo 6-10 välillä: järjestää Kunnon Elämä ry.

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/

Asunnottomien yö somessa: 

#asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/

https://twitter.com/Asunnottomienyo

https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.2018

EHYT-uutisia ja vinkkejä

EHYT: Alkoholipolitiikka on ensi sijassa kansallinen asia

10.10.2018 18:51 | EHYT

Euroopan unionin komissio on eilen ottanut kantaa uutta alkoholilakia koskevaan notifikaatioon. Unionin sisämarkkinoista vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska on esittänyt komission näkemyksen, että kaiken alkoholin, myös 5,5-prosenttia ylittävän alkoholin etämyynti tulisi tuotteiden vapaan liikkuvuuden periaatteen nojalla sallia muissa EU-jäsenvaltioissa toimiville myyjille.

Mikäli 5,5-prosenttia ylittävien juomien etämyynti alkoholimonopolin ohi sallittaisiin toisista EU- jäsenvaltioista niin tulisi se sallituksi myös kotimaisille toimijoille. Valtion alkoholimonopolin ohittava etämyynti muista EU-jäsenvaltioista merkitsisi käytännössä monopolin hävittämistä. Tällöin alkoholimarkkinat vapautuisivat myös väkevien alkoholijuomien osalta.

Tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan suomalaisista 85 prosenttia vastustaa väkevien alkoholijuomien myynnin vapauttamista (Alkoholipoliittiset mielipiteet 2018).

Alkoholimonopoli ei ole EU-lain vastainen

Keskustelussa on tärkeää muistaa, että alkoholin vähittäismyyntimonopoli yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien osalta on kiistatta sekä EU-lain että kansallisen lainsäädännön mukainen. Kansalliset monopolit ovat EU:n perustamissopimuksen mukaan (SEUT 37 art. 1 k) sallittuja kunhan ne eivät hankinnoissa tai myynnissä syrji jäsenvaltioiden kansalaisia.

– Näemme tässä selkeän ristiriidan. Komission lausunto ei ole linjassa monopolit sallivan EU:n perustamissopimuksen kanssa. Merkittävät alkoholipoliittiset päätökset tehdään kansallisesti. Komission näkemys etämyynnistä ei ole Suomelle lainsäädännöllinen velvoite. Säädettyjen kansallisten lakien mahdolliset ristiriidat EU-lain kanssa arvioidaan EU-oikeudessa, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

Komission näkemys voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa sallimalla ulkomaalaisille toimijoille mahdollisuus listata tuotteensa veloituksetta ja omalla ilmoituksellaan Alkon myytäväksi sen verkkokauppaan. Tässä asetelmassa Alkon monopoliasema myyjänä säilyisi. Tämän jo nyt laillisen vaihtoehdon komissio tuo myös itse esille omassa lausunnossaan.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ei toimi valtion alkoholimonopolin puolesta tai sitä vastaan, mutta pyrkii lukuisin eri keinoin vähentämään päihteistä aiheutuvia haittoja suomalaisille. Alkoholipoliittisena välineenä vähittäismyyntimonopoli on kansanterveyden edistämiseksi sekä alkoholihaittojen vähentämiseksi perusteltu ja toimiva keino.

– Moni suomalainen on saattanut unohtaa, että Alkon tehtävä on nimenomaan vastuullisuus ja alkoholihaittojen vähentäminen. Alko hoitaa esimerkiksi ikärajavalvonnan tehokkaasti. Toisaalta Alko voisi ottaa nykyistä enemmän mallia Ruotsista, jossa Systembolaget panostaa merkittävästi omaan vastuullisuustoimintaansa. Alkoholipolitiikkaa ei koskaan pidä tehdä asettaen alkoholiteollisuuden taloudellisia voittoja etusijalle, toteaa Juha Mikkonen.

Alkoholihaitat koskettavat laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa

Alkoholin kohtuukäyttö kuuluu monen suomalaisen juhlaan ja siten alkoholilla on kulttuurinen paikkansa myös myönteisenä elämää rikastavana asiana. Alkoholi ei kuitenkaan ole tavanomainen kulutushyödyke vaan on yksi merkittävimmistä vältettävissä olevien kansanterveysongelmien aiheuttajista maailmassa.

Alkoholinkäytöstä seuraa mittavia haittoja yhteiskunnalle: alkoholi tappaa maailmassa 3 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Lisäksi esimerkiksi onnettomuuksiin liittyvät kuolemat ja muut käyttötilanteisiin liittyvät alkoholihaitat eivät kasaannu vain alkoholiriippuvaisille, vaikka näin usein virheellisesti oletetaan.

– Erikoista nimenomaan suomalaisessa keskustelussa on, että alkoholin kaltaisesta riippuvuutta aiheuttavasti aineesta yritetään toistuvasti tehdä vapauden symbolia, sanoo Mikkonen.

Suomen alkoholilain notifikaatiosta ovat lausuneet muun muassa:

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Eurocare (European Alcohol Policy Alliance)

NordAN (Nordic Alcohol and Drug Policy Network)

Yhteyshenkilöt
Juha Mikkonen
Toiminnanjohtaja, terveyspolitiikan- ja hallinnon tohtori
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
p. 050 527 4780
juha.mikkonen@ehyt.fi
Lisätietoa julkaisijasta EHYT
EHYT
Elimäenkatu 27
00510 HELSINKIehyt@ehyt.fi
http://www.ehyt.fi
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.

Ketään ei jätetä

Vain harva säästyy päihteiden aiheuttamilta haitoilta – ne koskevat niin ongelmakäyttäjiä kuin heidän läheisiään: puolisoita, lapsia, ystäviä ja työkavereita. Tilanne on usein tulehtunut ja vaikea kaikille osapuolille, mutta siitä huolimatta ketään ei pitäisi sulkea automaattisesti pois yhteisöstä. Apua on saatavilla ja sitä pitää tarjota.

Olen aloittanut EHYTin aikuiset-osaston päällikkönä syyskuussa. Työssäni haluan toteuttaa tätä päihdetyön keskeistä eetosta: ketään ei jätetä. Se näkyy myös osastomme monissa toiminnoissa.

Tuomas Tenkanen
aikuiset-osaston päällikkö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

EHYT ry tiedottaa, 31.08.2018: Päihteistä pitää pystyä puhumaan myös työpaikoilla

Päihteiden käyttö on toisinaan ongelma, joka näkyy myös työelämässä. EHYT ry:n mukaan päihteistä pitäisi puhua jo ennen ongelmien syntyä: tähän kannustaisi työpaikan päihdeohjelma.

Eri tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö on sen verran suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Työpaikoilla alkoholi aiheuttaa esimerkiksi poissaoloja, työtehon alenemista ja lisääntyneitä virheitä. Se voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, jolloin työntekijä tekee töitä puoliteholla. Myös työtapaturmat lisääntyvät.

Päihdehaittojen ennaltaehkäisyä on helpointa käsitellä, kun se kytketään osaksi työpaikan rakenteita. Alkoholista voi puhua vaikkapa TYHY tai TYKY -toiminnan yhteydessä, esimerkiksi liikunta- tai virkistyspäivänä, yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n osastopäällikkö Tuomas Tenkanen.

Päihdeohjelma puuttuu usein työpaikalta

Niin työntekijä kuin työnantaja hyötyvät siitä, että asioihin tartutaan jo ennalta ennen kuin ongelmia on päässyt edes syntymään. Monelta työpaikalta puuttuu kuitenkin päihdeohjelma, joka ohjaa henkilöstöä ehkäisemään ongelmia ja tarvittaessa puuttumaan niihin.

Jokaisessa työyhteisössä, niin isossa kuin pienessä, pitäisi olla oma päihdeohjelma. Se on tehokkain yksittäinen väline päihdeongelmien ehkäisemiseen ja hallintaan. Päihdeohjelma on osa laadunvalvontaa, työturvallisuutta ja työhyvinvoinnin kehittämistä”, sanoo Tenkanen.

Parhaimmillaan päihdeohjelma rohkaisee koko työyhteisöä keskusteluun päihteistä ja sitouttaa sen toimimaan, jos tilanne niin vaatii.

Ennaltaehkäisevä toiminta on tehokkainta silloin, kun sen toteuttamisesta voidaan sopia yhteistyössä kaikkien työpaikan avaintoimijoiden, niin esimiesten, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiesten kuin koko henkilöstön kesken. Näin kaikki sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.

Työpaikan päihdeohjelman perusta on, että ketään ei jätetä. Jokaisen pitää pystyä yhdenvertaisesti hakemaan apua silloin kun sitä tarvitsee. Alkoholihaittojen ehkäisyn, tunnistamisen ja hoitoonohjauksen pitäisi olla osa työsuojelutoimintaa,” Tenkanen sanoo.

Tällä tapaa päihteet, erityisesti alkoholi, eivät ole niin suuri tabu. Keskustelun käynnistäminen on helpompaa ja ihmiset saadaan näkemään mahdolliset ongelmat”, hän jatkaa.

5  EHYT-vinkkiä:  Miten ottaa päihteiden käyttö puheeksi työpaikalla? 

1. Puutu asiaan ajoissa, jo silloin kun huoli herää. Puuttuminen on kaikkien etu. Luota vaistoon ja ole tasapuolinen.

2. Valmistaudu etukäteen keskusteluun aiheesta. Pohdi tilanteen kulkua, mieti, mitä kysyt ja mitä haluat tietää.

3. Puhu työstä. Puheeksiotto ei ole terapiaa.

4. Etsi ratkaisuja. Syyllistäminen ei ole tarkoitus. Kuuntele ja sano asiat täsmällisesti.

5. Jos olet esimies, niin sopikaa, miten asiassa edetään. Edetkää työpaikan yhteisten sääntöjen mukaan ja niin kuin keskustelussa sovitaan. Sopikaa tarvittaessa hoitoon ohjaamisesta sekä muista mahdollisista toimenpiteistä.

Puheeksi ottaminen on mahdollisuus

Jos epäilee, että työkaverilla tai alaisella on päihteiden kanssa ongelmia niin keskusteluun kannattaa valmistautua etukäteen.

Huolellinen valmistautuminen helpottaa tilannetta ja siihen löytyy myös vinkkejä. Pitää muistaa, että Ihmiset usein ovat helpottuneita, kun hankalia asioita otetaan puheeksi. He eivät vain välttämättä itse uskalla tai osaa tehdä aloitetta”, Tenkanen sanoo.

http://www.ehyt.fi/

Huugo-sivuilta löytyy ohjeita päihdeohjelman laatimiseen ja puheeksiottoon

Työmarkkinakeskusjärjestöt (Akava, EK, KiT, KT, SAK, STTK & VTML) ovat julkaisseet työelämän päihdeasioiden päivitetyt suositukset 

Lisätietoja: Osastopäällikkö Tuomas Tenkanen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, p.050 441 0449 tai tuomas.tenkanen@ehyt.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa EHYT-uutisia ja vinkkejä