Ehkäisevä työ edistää kansalaisten hyvinvointia ja ehkäisee haittoja ennalta. Pitkällä aikavälillä ehkäisevä työ on edullista ja erittäin kustannustehokasta. Ehkäisevän työn merkitys tulisi tunnistaa ja ottaa yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Me EHYT ry:ssä haluamme painottaa hyvinvointiin liittyviä teemoja, jotta Suomessa voitaisiin entistä paremmin. Ehkäisevä työ kannattaa – kampanja on poliittisesti sitoutumaton kampanja, jonka tavoitteena on edistää koko väestön hyvinvointia.

Pitkällä aikavälillä ehkäisevä työ on edullista ja erittäin kustannustehokasta. Ehkäisevän työn merkitys tulisi tunnistaa ja ottaa yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Me EHYT ry:ssä haluamme painottaa hyvinvointiin liittyviä teemoja, jotta Suomessa voitaisiin entistä paremmin. Ehkäisevä työ kannattaa – kampanja on poliittisesti sitoutumaton kampanja, jonka tavoitteena on edistää koko väestön hyvinvointia.

Käytä sosiaalisessa mediassa tunnuksia #hyvinvointivaalit #vaalit2019

Lisätietoja: www.ehyt.fi (Kunnon Elämä ry on EHYT-jäsenjärjestö)

EHYT-selvitys: Kasvattajat tarvitsevat enemmän tietoa nuuskasta ja nuuskakulttuurista

14.01.2019Nuorten nuuskan käyttö on 2010-luvulla tasaisesti lisääntynyt. Kasvattajien pitäisi olla nykyistä tietoisempia nuuskasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, jotta he voisivat puuttua asiaan, todetaan tuoreessa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n teettämässä Nuoret ja nuuska -selvityksessä. Se julkistetaan tiistaina 15.1. Helsingissä. Tilaisuudessa esitellään myös Syöpäjärjestöjen selvitystä Nuuska urheilun toimintaympäristössä. 

Nuuskaaminen vaikuttaa olevan teini-ikäisten uusi trendipahe. Yksi keskeinen syy on se, että nuoret kokevat nuuskan vähemmän haitalliseksi kuin tupakoinnin. Sitä on myös helpompi piilotella vanhemmilta ja muilta kasvattajilta kuin tupakointia, käytöllä voidaan härnätä ja ”vedättää” aikuisia. Jos siitä jää kiinni, niin siitä ei todennäköisesti rangaista samalla tavalla kuin tupakoinnista, kertoo EHYTin selvityksen tehnyt tutkija Mikko Piispa.

”Osa nuorista toivoo, että vanhemmat olisivat paremmin perillä nuuskaamisesta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Jos heidän kanssaan voisi oikeasti keskustella aiheesta, sillä saattaisi olla nuuskaamista vähentävä vaikutus”, nuoria Helsingissä ja Torniossa haastatellut Piispa sanoo.

Suomessa pojat kokeilevat nuuskaa keskimääräisesti 13,7-vuotiaina ja tytöt 14,2-vuotiaina.* Haastateltavat Helsingissä ja Torniossa nimesivät nuuskan yleistymisen yhdeksi syyksi sen, että nuuskan käyttö on levinnyt yhä nuorempien keskuuteen. Tyypillisiä nuuskan käyttäjiä ovat yhä pojat ja urheilijat, mutta selvityksessä kävi ilmi, että käyttäjät ovat entistä useammin niitä “kunnollisia nuoria”, jolla ei välttämättä ole muita paheita. Nuuskan negatiivinen leima on haalistunut, myös tyttöjen keskuudessa, Piispa kertoo.

”Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää ymmärtää entistä paremmin nuorten maailmaa ja sitä, miten nuuska näyttäytyy nuorten arjessa ja nuorisokulttuurissa. Vain syvällisen ymmärryksen kautta voidaan oikeasti vaikuttaa erilaisiin ryhmiin,” sanoo EHYTin Nikotiinihankkeen projektipäällikkö Hanne Munter.

Syöpäjärjestöt selvitti vuonna 2018 nuuskan käyttöä junioriurheilijoilla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla. Siinä urheilullinen elämäntapa (päihteettömyys), jota urheiluseuroissa korostetaankin, nähtiin parhaana keinona ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. 

Sosiaalisuus korostuu käytössä ja välittämisessä

Nuuskan käyttö on sosiaalista, mutta eri tavalla kuin tupakointi. Enää ei ole tupakkarinkiä, joka käy yhdessä ulkona, vaan nuuskankäyttäjiä on monissa eri ryhmissä. Nuuskan voi laittaa huuleen sisälläkin, vaikka elokuvaa katsoessa tai tietokoneella pelatessa.

”Sosiaalisuus tulee myös esiin siten, että jos jollain on nuuskaa, sitä jaetaan myös muille”, Piispa kuvaa.

Tupakkalain mukaan savukkeiden lisäksi myös nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Selvitykseen osallistuneiden nuorten ja nuorisotyöntekijöiden mukaan nuuskan käyttö on kuitenkin hyvin yleistä kouluissa ja monissa kouluissa se näkyy myös siisteydessä. Nuorisotaloilla nuuskan käyttöön on pystytty puuttumaan suhteellisen tehokkaasti.

”Tähän yksi syy voi olla se, että nuorisotalojen ohjaajat tunnistavat nuuskan käytön opettajia paremmin. Lisäksi heillä saattaa olla kouluja paremmat mahdollisuudet ja keinot kontrolliin ja sanktioihin”. Piispa sanoo.

Nuuskan välittämistä pitäisi valvoa entistä paremmin

Nuuskan saatavuus iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta on helppoa, kertoo Syöpäjärjestöjen selvityksen tekijä Risto Fonselius. Alaikäiset saavat nuuskaa helposti ja nuuskan välittämisen valvominen on haastavaa. Tyypillisesti nuoret saavat nuuskaa täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai isoveljiltään, kävi ilmi EHYTin selvityksestä. Alaikäisille nuuskaa välttävät yleensä juuri täysi-ikäistyneet nuoret mutta myös omat vanhemmat.

”Toistaiseksi nuuska vaikuttaa olevan myös suhteellisen riskitön ja helppo tapa tehdä rahaa: vain harvat nuoret tunsivat ketään nuuskan myynnistä kiinni jääneitä, ja kaupan tuottomarginaalien kerrottiin olevan potentiaalisesti hyvinkin suuria”, Piispa sanoo.

”Välittämisen vähentäminen edellyttää muun muassa entistä tehokkaampaa maahantuonnin – ja Ruotsin osalta maastaviennin – valvontaa sekä tiukempia rajoituksia. Myös kasvattajien, vanhempien ja opettajien, ei pitäisi sallia välittämistä. Heiltä tuntuu unohtuvan se, että nuuskan myyminen tai ostaminen on laitonta”, Munter sanoo.

EHYT ry:n Nuoret ja nuuska -selvityksessä tarkasteltiin nuorten nuuskan käyttöön ja välittämiseen liittyviä merkityksiä ja motiiveja sekä nuorten nuuskatietoisuutta ja heidän näkemyksiään siitä, miten nuuskan käyttöä voisi ehkäistä. Selvitys tehtiin osana kolmivuotista Nikotiinihanketta, joka saa avustusta STM:n myöntämästä terveyden edistämisen määrärahasta.

*Ruokolainen Otto, Raitasalo Kirsi-Maria (2017) Tupakkatuotteiden ja sähkösavukkeiden kokeilun aloitusikä ja taustatekijät peruskoulun yhdeksäsluokkalaisilla. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 322-332

Enontekiön Kilpisjärven seutu tarjoaa ainutlaatuiset liikuntaolosuhteet ja -elämykset. Suomen jylhimmissä maisemissa, on juhannuksena hikisenlystikäs + tervehenkinen liikuntajuhannus!  Legendaarisin tapahtuma on vuodesta 1946 alkaen katkeamatta järjestetty juhannushiihto. Nyt on siis vuorossa jo 74. hiihtokisa!

Perjantaina 21.6. klo 17.00: Juhannushiihto

Hiihtomatka yleensä max. 250 m. Sarjoja sopivasti. Välineitä lainataan. Palkintoja paljon. Ilmoittautuminen Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa klo 14-16 välillä, josta yleensä tunnin nousumatka kisapaikalle Saanan tunturimaisemiin. Osallistumismaksu: 5 €. Palkintojen ja arvontojen jaot n. klo 19.

HUOM 1: Klo 21 Juhannuskokon sytyttäminen lähistöllä Kilpisjärven rannassa.

Lauantaina 22.6. klo 12.00: Kilpis-pisterastit/rogaining

Suunnistusaikaraja: 2 tuntia. Joukkuesarjat (2-5 henk.): a) naiset, b) miehet ja c) nuoret alle 18 v. Lisäksi on henkilökohtainen sarja: e) aikuinen (1 henk.). Kartat jaetaan klo 11 Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa, josta meno yhteiskyydein kisan lähtöpaikalle. Emit-leimaus (vuokraemit 5 €). Kartta 1:20000. Ilmoit.: maanantaihin 17.6. mennessä, antti.honkonen@hotmail.fi: a) joukkueen/ilmoittajan nimi, b) osallistujamäärä, c) ilmoittajan tiedot, d) kännykkänumero ja e) emit. Osallistumismaksu: 12 €/henkilö.

HUOM 2: Mikäli mukaan mahtuu, jälki-ilmoittautumiset edellisiltana klo 20 mennessä Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa. Jälki-ilmoittautumiset: 20 €/hlö.

Sunnuntaina 23.6. klo 11.00: Saanan vuorijuoksu ja suopunginheitto

Polkujuoksukisa alhaalta Saanan huipulle (ainakin 4 km + noususumma 500 m). Sarjoja sopivasti. Ilmoit. Retkeilykeskuksessa klo 10-10.30. Maksu: 5 €.

HUOM 3: Vuorijuoksua ennen klo 10.30 alkaen heitetään toisen kerran Saanan suopunkimestaruudesta! Kyse on suopungin tarkkuusheitosta poronsarveen. Tulokset muodostuvat kahden heiton yhteisistä sarvihaarojen vangitsemisista suopungilla. Sarjat: Naiset, miehet, tytöt, pojat ja muut. Ilmoittautuminen ja heitot Retkeilykeskuksen laavun vieressä klo 10.30 – 11.30. Osallistumismaksu 2 €/heittovuoro eli kaksi heittoa (nuoret 1 €/heittovuoro). Heittää voi useasti.

HUOM 4: Tilaisuuden järjestäjä ei ole vakuuttanut osallistujia tapaturmien varalta. Huomioi siis oma vastuusi vahingoista, joko vakuutuksella tai vastaamalla niistä itse. Kisajärjestäjällä toki on asianmukainen tapahtumajärjestäjän vastuuvakuutus.

Järjestäjät : Kilpisjärven Saana-Veikot ry (KSV), Kunnon Elämä ry (KE) ja Lahden Taimi ry. Tukija : Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Yhteistyökumppaneita : Enontekiön kunta, Metsähallitus, TosiLappi, Kilpisjärven biologinen asema, Käsivarren Paliskunta, useat Kilpisjärven yrittäjät, uskolliset Lapinkävijät ja uskomattomat Saananystävät.

Tiedustelut: KSV: Ari Mäkitalo, ari.makitalo@ gmail.com puh. 040 018 1772 ja KE: Antti Honkonen, antti.honkonen@hotmail.fi , puh. 040 529 5283 (tekstiviestit)

www.kunnonelama.fi  www.ehyt.fi  www.tosilappi.fi  www.luontoon.fi