74. Kilpisjärven elämyksellinen liikuntajuhannus 21.-23.6.2019

Enontekiön Kilpisjärven seutu tarjoaa ainutlaatuiset liikuntaolosuhteet ja -elämykset. Suomen jylhimmissä maisemissa, on juhannuksena hikisenlystikäs + tervehenkinen liikuntajuhannus!  Legendaarisin tapahtuma on vuodesta 1946 alkaen katkeamatta järjestetty juhannushiihto. Nyt on siis vuorossa jo 74. hiihtokisa!

Perjantaina 21.6. klo 17.00: Juhannushiihto

Hiihtomatka yleensä max. 250 m. Sarjoja sopivasti. Välineitä lainataan. Palkintoja paljon. Ilmoittautuminen Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa klo 14-16 välillä, josta yleensä tunnin nousumatka kisapaikalle Saanan tunturimaisemiin. Osallistumismaksu: 5 . Palkintojen ja arvontojen jaot n. klo 19.

HUOM 1: Klo 21 Juhannuskokon sytyttäminen lähistöllä Kilpisjärven rannassa.

Lauantaina 22.6. klo 12.00: Kilpis-pisterastit/rogaining

Suunnistusaikaraja: 2 tuntia. Joukkuesarjat (2-5 henk.): a) naiset, b) miehet ja c) nuoret alle 18 v. Lisäksi on henkilökohtainen sarja: e) aikuinen (1 henk.). Kartat jaetaan klo 11 Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa, josta meno yhteiskyydein kisan lähtöpaikalle. Emit-leimaus (vuokraemit 5 €). Kartta 1:20000. Ilmoit.: maanantaihin 17.6. mennessä, antti.honkonen@hotmail.fi: a) joukkueen/ilmoittajan nimi, b) osallistujamäärä, c) ilmoittajan tiedot, d) kännykkänumero ja e) emit. Osallistumismaksu: 12 €/henkilö.

HUOM 2: Mikäli mukaan mahtuu, jälki-ilmoittautumiset edellisiltana klo 20 mennessä Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa. Jälki-ilmoittautumiset: 20 €/hlö.

Sunnuntaina 23.6. klo 11.00: Saanan vuorijuoksu

Polkujuoksukisa alhaalta Saanan huipulle (ainakin 4 km + noususumma 500 m). Sarjoja sopivasti. Ilmoit. Retkeilykeskuksessa klo 10-10.30. Maksu: 5 €.

HUOM 3: Vuorijuoksua ennen klo 10.30 alkaen heitetään toisen kerran Saanan suopunkimestaruudesta! Kyse on suopungin tarkkuusheitosta poronsarveen. Tulokset muodostuvat kahden heiton yhteisistä sarvihaarojen vangitsemisista suopungilla. Sarjat: Naiset, miehet, tytöt, pojat ja muut. Ilmoittautuminen ja heitot Retkeilykeskuksen laavun vieressä klo 10.30 – 11.30. Osallistumismaksu 2 /heittovuoro eli kaksi heittoa (nuoret 1 €/heittovuoro). Heittää voi useasti.

HUOM 4: Tilaisuuden järjestäjä ei ole vakuuttanut osallistujia tapaturmien varalta. Huomioi siis oma vastuusi vahingoista, joko vakuutuksella tai vastaamalla niistä itse. Kisajärjestäjällä toki on asianmukainen tapahtumajärjestäjän vastuuvakuutus.

Järjestäjät : Kilpisjärven Saana-Veikot ry (KSV), Kunnon Elämä ry (KE) ja Lahden Taimi ry. Tukija : Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Yhteistyökumppaneita : Enontekiön kunta, Metsähallitus, TosiLappi, Kilpisjärven biologinen asema, Käsivarren Paliskunta, useat Kilpisjärven yrittäjät, uskolliset Lapinkävijät ja uskomattomat Saananystävät.

Tiedustelut: KSV: Ari Mäkitalo, ari.makitalo@ gmail.com puh. 040 018 1772 ja KE: Antti Honkonen, antti.honkonen@hotmail.fi , puh. 040 529 5283 (tekstiviestit)

www.kunnonelama.fi www.ehyt.fi www.tosilappi.fi www.luontoon.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa 74. Kilpisjärven elämyksellinen liikuntajuhannus 21.-23.6.2019

Tipaton tammikuu 1.1.-31.1.2019

Vuonna 2019 Tipattoman tammikuun teemana on tissuttelu ja sloganina ”Tarviinko mä tän?” Kampanja herättää keskustelua siitä, miten alkoholin käytöstä on tullut arkipäiväistä, ja miten alkoholia käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen raskaan työpäivän tai remonttiurakan jälkeen.
Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa

www.tipaton.fi

www.facebook.com/tipaton/

Tipaton on perinne, joka on ollut osa monen suomalaisen vuodenkiertoa jo pitkään. Tiettävästi Tipatonta tammikuuta vietettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1942 nimellä Raitis Tammikuu. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

Lisätietoja:

Viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen, EHYT ry, puh. 050 327 0009, maaret.vakinen@ehyt.fi

Vuonna 2019 viestintäyhteistyössä mukana:

HUS

STAL Suun terveydenhoidon ammattiliitto

SPEK Suomen Pelastusalan keskusjärjestö

THL

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tipaton tammikuu 1.1.-31.1.2019

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa

Päihdeneuvonta päivystää joulun pyhinäkin

Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on merkkejä myönteisestä muutoksesta. Silti monen lapsen ja aikuisen joulun odotukseen kuuluu tänäkin vuonna jännitys, kun perheenjäsenen tai sukulaisen juominen varjostaa joulun viettoa. Keskusteluapua saa joulunakin ympäri vuorokauden Päihdeneuvonnasta 0800 900 45.

Jos oma päihteidenkäyttö mietityttää tai haluaa keskustella läheisen päihteiden käytöstä, niin EHYT ry:n Päihdeneuvonta päivystää numerossa 0800 900 45 myös joulunpyhinä 24h/vrk. Palvelu on anonyymia ja maksutonta. Puhelimeen vastaavat päihdetyön ammattilaiset.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Päihdeneuvonta päivystää joulun pyhinäkin

Ehkäisevä päihdetyö on osa kestävää kehitystä

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry oli kutsuttu Maailman terveysjärjestö WHO:n tarttumattomien tautien ehkäisyä käsittelevään korkean tason tapaamiseen Geneveen 5.-6.11.marraskuuta.

Päihdehaitat ovat haaste kestävälle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle maailmanlaajuisesti. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030, https://www.yk.fi//sdg) sisältää lukuisia tavoitteita, joiden toteuttaminen on osa myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Erityisesti Agenda 2030:n tavoite 3.5 korostaa tarvetta vahvistaa päihdehaittojen ehkäisyä ja hoitoa kaikissa YK:n jäsenvaltioissa.

Asiantuntija-arvioiden mukaan alkoholihaittojen vähentäminen on olennaista kestävän kehityksen tavoitteiden onnistuneen toimeenpanon kannalta. Alkoholi on yksi johtavista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista ja tappaa arvioiden mukaan globaalisti yli kolme miljoonaa ihmistä vuosittain. WHO on arvioinut alkoholin olevan Euroopassa kolmanneksi tärkein ehkäistävissä oleva taustasyy sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien taustalla.

WHO:n globaali tarttumattomien tautien toimintaohjelma asettaa YK:n jäsenvaltioiden tavoitteeksi alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisen kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä. WHO vahvistanut ohjelman toimeenpanoa käynnistämällä laajasti eri toimijoita osallistavan yhteistyöelimen (GCM/NCD), jonka yleiskokous kokoaa yhteen noin 200 edustajaa jäsenmaiden ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä, säätiöistä sekä yksityiseltä sektorilta.

EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen puhuu Genevessä järjestettävässä yleiskokouksessa tiistaina 6.11.2018 otsikolla Reducing alcohol and gambling-related harm at the local level through community action. Puheenvuoro on osa paneelikeskustelua, jonka aiheena on toimivat poikkihallinnolliset terveyden edistämisen mallit. Keskusteluun osallistuu WHO:n asiantuntijoita sekä terveysasioista vastaavat varaministerit Venäjältä ja Tšekin tasavallasta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n GCM/NCD-yleiskokouksen verkkosivut

YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteet

WHO:n globaali tarttumattomien tautien ehkäisyohjelma (2013-2020)

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,

P. 050 527 4780 tai juha.mikkonen@ehyt.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ehkäisevä päihdetyö on osa kestävää kehitystä

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.2018

Järjestöt Asunnottomien yönä: Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

Asunnottomien yö –tapahtumien järjestäjät kautta maan ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen.

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

–        Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

–        Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

–        Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas TenkanenEHYT ry:stä.

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

–        Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

–        Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena RusiSininauhasäätiöstä.

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

–        On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

Allekirjoittajat: Vailla vakinaista asuntoa ry, A-klinikkasäätiö sr, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Emmaus Helsinki ry, Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry, Irti Huumeista ry, Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut, Kallion seurakunta, Keravan Hannu ja Kerttu ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö sr, KRIS – Suomen keskusliitto ry, Kunnon Elämä ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Moniheli ry, Sininauhaliitto, Sininauhasäätiö sr, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suoja-Pirtti ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr, Suomen Setlementtiliitto, Tukikohta rym ja Vihreä Keidas ry.

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

Tuusulan Jokelassa ollaan asian merkeissä aamukahvilla Jokelan asemalla klo 6-10 välillä: järjestää Kunnon Elämä ry.

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/

Asunnottomien yö somessa: 

#asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/

https://twitter.com/Asunnottomienyo

https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.2018