Alkoholilain pitää tukea eriarvoistumisen pysäyttämistä ja kansanterveyttä

EHYT ry:n edustajakokous on huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta. Osa kansasta menestyy ja voi hyvin, toiset taistelevat syrjäytymisen ja kasautuvan huono-osaisuuden kanssa. Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi syventäisi kansalaisten välistä kuilua entisestään.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävien alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Myös entistä vahvempi lonkero ja viinapohjaiset limuviinat tulisivat entistä useamman saataville, kun kaupoissa myytävän alkoholin valmistustaparajoitteesta luovuttaisiin.

Vaikka kyse on näennäisen pienistä muutoksista, niin niiden seuraukset näkyisivät laajasti yhteiskunnassamme. Alkoholin saatavuus on hinnan ohella suurin tekijä, joka joko vähentää alkoholin kokonaiskulutusta tai lisää sitä. Nyt hallituksen esitys kallistuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon: kaupoista saisi entistä vahvempia juomia, ja niiden hinnoilla voitaisiin kilpailla.

Kansanterveys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla rakennetaan menestyvää yhteiskuntaa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäiseminen, mutta esityksen sisältö ei ole linjassa tavoitteiden kanssa. Esitys ei myöskään tue perustuslakia, jossa julkisen vallan tehtäväksi on asetettu terveyden edistäminen.

Alkoholista keskusteltaessa puhutaan aina lainsäädännölle vaihtoehtoisista ja täydentävistä keinoista. Ehkäisevän työn merkitystä korostetaan juhlapuheissa ja vaalilupauksissa. Nyt on vihdoin aika siirtyä sanoista toimiin. Ehkäisevä työ on kunnan perustehtävä ja siihen kuuluu esimerkiksi lähiliikunta, perhepalvelut, päihdehaittojen ehkäisy, nuorisotyö ja koulujen tukipalvelut. Ehkäisevän työn merkitys tulee kasvamaan – ja etenkin lakiesityksen toteutuessa – se vaatii yhä enemmän rahaa yhteiskunnalta.

Miten käy terveyden edistämisen?
Hallituksen esityksessä todetaan, että alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Keskeisessä osassa alkoholipolitiikkaa pitää olla myös lasten ja nuorten suojaaminen suorilta ja välillisiltä alkoholihaitoilta.

Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta. Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin.

Eriarvoisuus kasvaa entisestään
Lakiesityksen heikkous ilmenee ennen kaikkea sen saatavuutta lisäävissä elementeissä. Suomalaiset ovat ilmaisseet olevansa huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta. Tähän yhtälöön on vaikea sovittaa alkoholilakia, joka on tekemässä entistä syvempää kuilua kansalaisten välille. Osa kansasta voi hyvin ja menestyy. Heille vapaampi alkoholilaki tuo lisää valinnanvapauksia. Toisaalla taistellaan syrjäytymisen ja kasautuvan huono-osaisuuden kanssa.

Pahimmillaan pahoinvointi siirtyy lähimmäisiin ja lähiympäristöön. Varsinkin alueille, joihin on kasautunut paljon yhteiskunnallista huono-osaisuutta, alkoholin aikaisempaa helpompi saatavuus tuo mukanaan todennäköisesti huomattavasti enemmän haittoja kuin vauraille ja hyvinvoiville alueille. Tämä lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta, alkaen lasten oikeudesta turvalliseen lähiympäristöön.

Jotta hyvinvointi ja terveys jakautuisi väestössä entistä tasaisemmin, pitää alkoholipolitiikassa tehdä päätöksiä, jotka tukevat mahdollisimman monia ja edesauttavat hyvinvointia. Tällöin alkoholilain keskiössä on oltava lapset, nuoret ja perheet, muistaen, että lakiuudistus koskee aivan jokaista suomalaista. Lain erilaiset vaikutukset eri väestöryhmien ja asuinalueiden kannalta on myös otettava huomioon. Tällainen alkoholilaki edustaa kustannustehokasta hyvinvointipolitiikkaa, tarjoaa edellytykset myös maan talouden hyvälle kehitykselle ja edesauttaa yksilöiden pärjäämistä erilaisissa elämäntilanteissa.

(18.3.2017) STT-info

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Alkoholilain pitää tukea eriarvoistumisen pysäyttämistä ja kansanterveyttä

Tipattomasta tammikuusta kohti Saanan hikitippaa!

Hauska ”kosteusyhteys” on juuri nyt päättyvän Tipattoman tammikuun ja vajaan viiden kuukauden kuluttua toteutuvan 72. Kilpisjärven elämykselliselle liikuntajuhannukselle ominaisen ilmiön eli hikitippojen kulutusjuhlan välillä.

Juhannushiihtoihin tuli jo ensimmäinen ”ennakkovaroitus” mukaan tulosta, kun keskiuusimaalainen Taina viestitti: ”… satuttiin lukemaan kaverin kaa toisista tietämättään Hesarista joulukuun lopulla (muisto)kirjoitus ”kovakuntoisesta tullimiehestä” ja Saanan valloituksesta yksin- ja yhdessä juhannuksena. Siitä se ajatus sitten lähti jotta miksei juhannusta voi viettää Kilpisjärvellä”.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tipattomasta tammikuusta kohti Saanan hikitippaa!

Tipaton tammikuu kutsuu

   

Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne. Tipattomaan liittyy myös roppakaupalla uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Kolme keskeistä myyttiä: 1) Pieni määrä alkoholia, esimerkiksi yömyssy ennen nukkumaanmenoa, on terveellistä ja hyvästä keholle. 2) Maksalle on vain haitallista pitää teennäinen tauko. 3) Jos pitää tammikuussa taukoa, kiskoo kaksin käsin helmikuussa.

Em. myyteistä ja niiden purkufaktoista löytyy lisää mm. osoitteista: http://www.tipaton.fi/ ja  www.facebojjjok.com/tipaton

Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin ja alkoholinkäyttöön. Tipaton tarjoaa tilaisuuden testata, millainen rooli alkoholilla omassa elämässä on. Se voi toimia myös kimmokkeena elämänmuutokseen.

Tipattoman tammikuun järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tipaton tammikuu kutsuu

Hyvää joulua ja uutta vuotta!

. . . tietysti Kunnon Elämä ry:n hallitus!

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää joulua ja uutta vuotta!

Saanan sankari Heimo Rantakokon muistoa kunnioittaen

Kilpisjärveläinen Heimo Rantakokko pääsi lauantaina 17.12.2016 viimeiselle matkalleen: syntymäkuntansa Muonion mullan lepoon.

Murhemielin otin 26.11. aamuna vastaan suru-uutisen elämäiloisen Heimon eli Hempan pois menosta. Yhteistyömme kesti 26 vuotta.

Ilomielin saatoin olla kuusi vuotta sitten ojentamassa hänelle Elämäntapaliiton myöntämää Ihmisenvirka –tunnustusta. Se oli kunnianimitys kanssaihmisistä välittäville kansalaisille.

Hemppa oli tullut maankuuluksi monin tavoin, laajimmin Saanan legendaaristen juhannushiihtojen järjestäjäseura Kilpisjärven Saana-Veikkojen (KSV) puuhakkaana ja muita innokkaasti kannustavana puheenjohtajana.

Elämäntapaliitto ry oli silloin ollut jo 15 vuotta KSV:n kanssa yhteistyössä Kilpisjärven liikuntajuhannuksessa. Sittemmin Kunnon Elämä ry otti Elämäntapaliiton roolin ja aikoo jatkaa yhteistyöverkostonsa turvin elämyksellisen liikuntajuhannuksen järjestelyjä yhdessä KSV:n kanssa.

Vuoden 2017 juhannusyönä klo 24 olen Kilpisjärven elämyksellisessä liikuntajuhannuksen mukana järjestämässä Saanan huipulla muistohetkeä kahdelle Saanan legendalle – Hempalle ja edeltäjälleen Yrjö Metsälälle – osana kesä-syyskuun kestävää Suomi 100–juhlavuoden tempausta ”Saanan valtaus yksin juhannusyönä yhdessä!” (Lisätietoja mm.: www.kunnonelama.fi)

Antti Honkonen, ”etelän vares” Tuusulan Jokelasta

P.S. Heimo Rantakokon hautajais- ja muistotilaisuudet olivat la 17.12.2016 Muoniossa. Oheisena vaimonsa Riitan, veljensä Paulin ja ayllekirjoittaneen yhteinen muistokirjoitusteksti:

Saanan sankari

Kilpisjärven legendaaristen juhannushiihtojen keskeisiin toteuttajiin viime vuosikymmeninä kuulunut tullipäällys-mies Heimo Rantakokko (s. 19.5.1958) menehtyi 26. marraskuuta 2016 nopeasti edenneeseen sairauteen. 

Rantakokko tuli tunnetuksi kovakuntoisena virkamiehenä. Siitä osoituksena olivat hänen intohimonsa yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella olevan Saana-tunturin lähes päivittäiset nousut. Hän ehti käydä Saanan huipulla vuodesta 2008 alkaen viime elokuuhun yhteensä 1975 kertaa. Sairastumisen oireiden ilmentyessä hän otti tavoitteekseen 2016 käyntikertaa.

– Hän saavutti tuon tavoitteen vaikka elokuun 24. päivän jälkeen ei uusia nousuja tullut, tosin vielä lokakuussa nousuyrityksiä. Hänelle tuli aikaisempina Kilpisjärven Saana-Veikkojen puheenjohtajavuosinaan enemmänkin kuin 41 nousua, joten toiveensa takuulla toteutui, lausuu pitkäaikainen työ- ja seuratoverinsa Veikko Aaltonen.

Heimo syntyi Muoniossa suurperheen toiseksi nuorimmaisena. Nuoruusvuodet sujuivat Ylimuonion iloisissa kaveripiireissä, jolloin häneen iski lukioaikana myös liikuntainnostus. Hän aloitti silloin vuosikymmeniä kestäneen erilaisten liikuntatapahtumien järjestelyt: aluksi sellaisia lajeja, joissa velikulta itse yleensä aina voitti muut, mutta kaikilla oli hauskaa!

Kolmikymppisenä Heimo kohtasi pohjalaistyttö Ritvan Oulussa. Ennen vihille menoa, sulhanen esitti morsiamelleen yhden ehdon: ”tiistai-iltaisin on saatava iltalomaa lentopalloharjoituksiin”. Lupa tuli ja niin hänestä tuli samalla Jonna-tyttären isä, kunnes Kilpisjärvellä perhe lisääntyi kahdella pojalla, Simolla ja Santulla.

Elämä Kilpisjärvellä oli perheen vapaa-ajassa paljolti yhteisiä luonto- ja tunturiretkiä. Erityinen rooli Rantakokolla muodostui uuden Kilpisjärven koulun ja lasten liikuntaharrastusten vapaaehtoisena ohjaajana. Kun koulu paloi, eikä uusi koulu ole vielä valmis, kyläläisten yhteinen pulma on mistä saataisiin uusi Heimo eli ”Hemppa”.

Kilpisjärvelläkään ei aina aurinko paistanut, eikä elo ollut toivotun suloista. Haastavat elinolot koettelevat siis jokaista. Tarvittaessa Rantakokko haki itselleen aikaa, mielenrauhaa ja keholleen kuntoa ainutlaatuisella tavalla: juoksemalla tai patikoimalla Saanan huipulle kaikkina vuodenaikoina ja tällöin hän luonteeltaan sosiaalisena miehenä jututti kaikki vastaantulijat. Tämä omaresepti toimi kaikkea muuta, mutta ei sairautta vastaan.

Heimo ”Hemppa” Rantakokon muistoa voi jokainen halutessaan kunnioittaa esimerkiksi käymällä Saanan laella katsomassa uuden koulun valmistuttua, kuinka sen kattorakenteet myötäilevät viereisen Saana-jättiläisen profiilia.

Hän ehti ennen kuolemaansa sopia, että ensi kesäkuukausina Kilpisjärvellä järjestetään ”Saanan valtaus yksin – juhannusyönä yhdessä!” – tapahtuma, joka on hyväksytty Suomi100-sarjaan.

Heimo Rantakokon surijoiden; perheen, sisarussarjan, sukulaisten, kyläläisten, työtovereiden ja lukemattomien ystävien puolesta. 

Muistotilaisuudessa Muoniossa 17.12.2016:

              vaimo Ritva, veli Pauli ja Antti Honkonen, sosiaalineuvos”

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Saanan sankari Heimo Rantakokon muistoa kunnioittaen

EHYT: Alkoholilain pitää tukea työelämän haasteita

Lyhytnäköiset ratkaisut alkoholipolitiikassa kostautuvat nopeasti kulutuksen ja haittojen kasvuna, mikä heijastuu työelämään. Nyt käsillä olevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa on tehtävä kestäviä päätöksiä, joilla rakennetaan hyvinvointia koko Suomeen. Tätä mieltä on keskiviikkona 16.11. kokoontunut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n valtuusto.

Alkoholin takia arvioidaan Suomessa menetettävän vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 10 000 henkilötyövuotta. Kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500–700 miljoonaa euroa.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittivät keväällä, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa myytäisiin enimmillään 5,5 prosenttisia alkoholituotteita entisten 4,7 prosenttisten juomien sijaan. Muutos johtaisi kokonaiskulutuksen kasvuun, kun alkoholijuomia olisi entistä helpommin saatavilla ja ne olisivat entistä väkevämpiä.

”Alkoholi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia, mikä näkyy myös työpaikoilla poissaoloina ja työterveyshuollon kustannuksina. Jos kaupoista saa nykyistä vahvempia juomia, kehitys menee huolestuttavaan suuntaan”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja Antti Holopainen.

Kokonaiskulutuksen kasvu kulkee käsi kädessä alkoholihaittojen määrän kanssa. Mitä enemmän alkoholia kulutetaan Suomessa, sitä suurempi on lasku kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle.  Alkoholihaitat aiheuttavat jo nyt Suomelle arviolta 5–6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Suurin osa summasta koostuu välillisistä kustannuksista, kuten alkoholin liikakäytön aiheuttamista sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työttömyydestä.

”Yhteiskunnan tilanne heijastuu myös työpaikoille. Uhkaava työttömyys tai jatkuva kuormitus työelämässä voi näkyä myös alkoholin käytön kasvuna. Aikana, jolloin työn tuottavuus ja kilpailukyky ovat yhteinen huolenaihe, on syytä pohtia onko meillä todella varaa tehdä tietoisesti päätöksiä, jotka todennäköisesti heikentävät tuottavuutta työpaikoilla?” sanoo Antti Holopainen.

Antti Holopainen
Valtuuston puheenjohtaja
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätietoja: http://www.ehyt.fi/fi/alkoholilain-pitaa-tukea-tyoelaman-haasteita

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa EHYT: Alkoholilain pitää tukea työelämän haasteita