Kansainvälisenä naistenpäivänä on erityissyy antaa

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kansainvälisenä naistenpäivänä on erityissyy antaa

Kävelypässit Ystävänpäivänä testimatkalla Eduskunnassa

Miljoonien askelien kantapääkokemusta omaavien eläkeikäisten ns. Kävelypässien hyvinvointiresepti-hanke oli Ystävänpäivänä esittelyssä Eduskunnassa.
Urheilukerhon puolesta vapaaehtoisiksi Ikinä-lihaskunto – tasapaino-testiin rohkaistuivat kerhon puheenjohtaja Kari Uotila (vas) ja hänen jo eläkkeelle siirtynyt edustajakaverinsa Jouni Laxell (kok).
Tasapuolisuuden merkeissä kumpikin selvisi kaatumista ennakoivasta testistöstä ihan laadukkaasti eli heille ei ilmennyt riskiä toimintakyvyn alenemisesta.
Testistä selviytymisen jälkeen keskusteltiin myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asioista. Kävelypässien nimen jälkiosasta oli joku kutsuttu nähnyt vastauksen aihetta: Kävelyä eli liikettä ”omin koivin – ja mieluusti yhteisvoimin” -tunnus neljä vuotta sitten aloitettaessa tullut siitä kokemuksesta, että ikämiestoverit olivat tietoisia mitä kunnon ylläpitämiseksi täytyy tehdä, mutta usein ulkoistavat ko. toimet kumppaneilleen. ”Pässit” on siis vain itsekriittinen haukkumanimi.

Tasa-arvo –hanke vireillä

Kävelypässit esittelivät Eduskunnassa Tasa-arvoon yhteisvoimin – äijät ylös ja ulos omin koivin” -hyvinvointireseptiään, jonka keskeinen tavoite perustuu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan näet miesten elinajanodote on lähes kuusivuotta lyhempi kuin naisilla: Miehiä tappavat ennenaikaisesti elintapoihin liittyvät sairaudet kuten sepelvaltimotauti, keuhkosyöpä ja alkoholisairaudet. Konkreettinen, selvästi ilmaiseva elinajanmittari on puhua miesten keskimääräisen elinvuoden olevan vain noin 11 kk, kun se naisilla siis on miehiin verrattuna täydet 12 kk.
Seuraavaksi tasapaino+lihaskuntotestaamme Lohjan Eläkeläiset ry:n jäseniä.

Eläkeläiset ry on Kunnon Elämä ry:n jäsenjärjestö ja Kävelypässit on yksi yhteistoimintamuoto.

Kuvatekstiä: Ystävänpäivänä eläkeläisten Kävelypässiryhmä testasi kaksi vapaaehtoista Eduskunnan urheilu- ja liikuntakerhon rohkeata jäsentä: keskellä olevan puheenjohtaja Kari Uotilan ja eläkeläisedustaja Jouko Laxellin. Testaajat vasemmalta: Pekka Isaksson, Antti Honkonen, Pentti Ruutikainen ja Esko Grekelä. Kuva: Eeva Honkonen.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kävelypässit Ystävänpäivänä testimatkalla Eduskunnassa

EHYT-tutkimusraportti: Työpaikan päihdeohjelma voi kannattaa taloudellisesti

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: 29.01.2018

Alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Työnantajan yritykset vaikuttaa työntekijöidensä alkoholinkäyttöön voivat kuitenkin vähentää kuluja, kertoo uusi raportti. Siinä on laskettu ensi kertaa yksittäisen työpaikan tasolla, onko työnantajalle taloudellisesti kannattavaa yrittää ehkäistä tai puuttua ajoissa työntekijän alkoholiongelmaan.

Raportissa tehty esimerkkilaskelma kertoo, että jos 1000 hengen organisaatio sijoittaa yhden euron vaikuttaakseen työntekijöidensä alkoholinkäyttöön, niin sen voi realistisesti olettaa tuottavan työnantajalle 1­-2 euroa.  Summa koostuu muun muassa parantuneesta tuottavuudesta ja vähentyneistä sairaspoissaoloista. Saman suuruusluokan arvioon on päädytty myös muussa hyvinvointi-investointien hyötyjä käsitelleessä kirjallisuudessa.
”Jos työpaikan päihdeohjelmalla uskotaan saavutettavan edes maltillisia tuloksia, niin siihen tai muihin vastaaviin terveyttä ylläpitäviin ja parantaviin toimiin sijoittaminen on perusteltua suurissa organisaatioissa jo pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Tämä edellyttää, että työpaikkainterventio kattaa koko organisaation, saavuttaa alkoholin ongelmakäyttäjät ja se viedään sitoutuneesti läpi”, toteaa toinen raportin kirjoittajista, apulaisprofessori Elias Rantapuska.
Päihdeohjelma hyödyttää kaikkia
Suomalaisilla työpaikoilla alkoholi aiheuttaa esimerkiksi poissaoloja, työtehon alenemista ja lisää virheitä. Se voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, jolloin työntekijä tekee töitä puoliteholla. Myös työtapaturmat lisääntyvät.
Alkoholi aiheuttaa myös ns. epäsuoria kustannuksia työnantajalle: esimerkiksi rokulipäivä voi kasvattaa muiden työntekijöiden työtaakkaa tai poissaolijalle pitää palkata sijainen. Alkoholin vuoksi voi päätyä lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuolla ennenaikaisesti.
”Olisi myös inhimillisesti kestävää, että työnantaja osaisi puuttua jo työntekijän orastavaan ongelmaan. Tai vielä parempi, työnantaja osaisi ehkäistä päihdeongelmia jo ennen niiden syntymistä”, sanoo aikuistyön päällikkö Antti Hytti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
Kilpailu parhaista työntekijöistä on joillain aloilla kovaa. Yritykselle tai organisaatiolle on eduksi, jos sen tiedetään välittävän työntekijöidensä hyvinvoinnista.
”Se, että työpaikalla on yhdessä laadittu päihdeohjelma, johon kaikki ovat sitoutuneet, on juuri sitä välittämistä”, Hytti sanoo.
Tutkimusraportin tilasi EHYT ry. Se on osa Selvästi hyvää työtä -ohjelmaa, jonka rahoittajana on Alko Oy.
Ilmainen ”NUMEROT PUHUVAT Kuinka tehokkaasti alkoholin aiheuttamia taloudellisia tappioita työpaikoilla voisi vähentää?” -raportti löytyy osoitteesta: http://www.ehyt.fi/fi/verkkokauppa/numerot-puhuvat-kuinka-tehokkaasti-alkoholin-aiheuttamia-taloudellisia-tappioita
 Lisätietoja:
Osastopäällikkö Antti Hytti, EHYT ry, p. 040 779 1387 tai antti.hytti@ehyt.fi  Apulaisprofessori Elias Rantapuska, Kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos, p.040 353 8419 tai elias.rantapuska@aalto.fi
(Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Kunnon Elämä ry (KE) kehitti 1974 alkaen Työpaikan terveystunti -toimintaa, joka hiipui työnantajien nihkeyden myötä historiaan. KE on nyt EHYT-jäsenenä oleva vapaaehtoisjärjestö.)
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa EHYT-tutkimusraportti: Työpaikan päihdeohjelma voi kannattaa taloudellisesti

Hikeenny sinäkin alkoholilakipäätöksestä!

Jo perinteinen Tipattoman tammikuun vietto sai Eduskunnan joulukuisen äänestyksen johdosta lisätarvetta: ”Kulutuksen siirtymisen vahvempiin juomiin on arvioitu vaikuttavan merkittävästi kansanterveyteen ja kansantalouteen, vaikka kyseessä onkin vain vajaa prosenttiyksikkö.”

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen muistuttaa mahdollisista seurauksista.”Äänestystuloksen vaikutukset tulevat näkymään niin kansanterveydessä, perheiden ongelmien lisääntymisessä kuin julkisen sektorin kuormittumisessa. On ikävää, että veronmaksajat joutuvat maksamaan kustannukset. On myös hyvin surullista, että tutkitulla tiedolla ei vaikuttanut olevan merkitystä, kun eduskunta äänesti laista”.

Hikeenny sinäkin ja tarttaa uusi vuosi käyntiin Tipattoman jumpan parissa! Jaa jumppatunnelmasi ja osallistu arvontaan. Katso jumpan traileri

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Hikeenny sinäkin alkoholilakipäätöksestä!

Yhteistyötä kunnon elämän puolesta

Eduskunnan enemmistöltä melko vastuuton päätös

Alkoholilain joulukuinen eduskuntapäätös tuotti ainakin panimoteollisuudelle lobbareineen jouluiloa. Mutta monelle vastuuntuntoiselle toimijataholle nousi surumieltä ja pelkoa: todennäköinen päihteidenkulutuksen kasvu toisi lisää henkilökohtaisia kärsimyksiä ja kasvavia yhteiskuntakuluja.

Eduskunta äänesti alkoholilain kokonaisuudistuksesta 15.12. Päivittäistavarakaupoista saa ensi vuoden maaliskuusta alkaen entistä vahvempia alkoholijuomia. Tiukan äänestyksen jälkeen suurempi osa kansanedustajista äänesti hallituksen esityksen eli 5,5 prosenttirajan puolesta. Vasemmisto-opposition edustajat olivat lähes yksimielisesti prosenttirajan nostamista vastaan.

Vasemmistoliiton pj Li Andersson kommentoi äänestystulosta tuoreeltaan Facebookissa näin: ” Tänään selvisi äänin 94-98 päätyneen täpärän äänestyksen jälkeen, että suomalaiset jatkossa voivat ostaa nelosolutta ruokakaupasta. Kokoomuslaiset ovat koko syksyn kovasti ajaneet neloskaljaa kauppoihin haukkumalla Suomea ”holhousvaltioksi”. On todella erikoista, että samat edustajat, jotka pitävät neloskaljan saamista kaupasta suurena ihmisoikeustaisteluna holhousvaltiota vastaan, muita mukisematta kuitenkin hyväksyvät työttömien sosiaaliturvan leikkurin. Kun kyse on työttömistä ja pienituloisista, unohtuvat puheet holhousvaltion vastustamisesta ja yksilönvapauksista heti, ja sen sijaan ovat valmiita hyväksymään ihmisten perusturvan leikkaamista sillä perusteella, että ovat työttömiä.”

 Yhteistyöterveisin: Kunnon Elämä ry

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Yhteistyötä kunnon elämän puolesta

Eino Leino sai vihdoin julkisen muistolaatan kuolinseudulleen

”Oi, oppi ottakaatte joutsenista” –säe on päällimmäisenä Eino Leinon metallisessa muistolaatassa Jokelan aseman seinällä. Laatan paljasti Tuusulan pormestaria tuurannut museonjohtaja Jaana Koskenranta.
Muistolaatta-tilaisuuden avasi Jokelan koulun musiikinkopettaja Pia Lehtosen johtama 7-luokkalaisten kuoro vaikuttavalla Nocturne-esityksellään.
Sitä ennen oli Jokelan kirjastossa ollut Virpi Niskasen vetämän Torstaitreffien teeman Eino Leino. Aineesta alusti Kainuun Eino Leino –seuran puheenjohtaja Esko Piippo ja runoja lausui näyttelijä Veikko Honkanen, molemmat kummassakin tilaisuudessa esiintyen.
Laattahankkeen kustannuksia voi vielä tukea Jokelan kirjastossa myynnissä olevien Eino Leino –merkkien avulla.
Jokelan kehittämisverkoston ydintiimi ei tukenut laatan hankintaa ”Leinon vähäisen vaikutuksen vuoksi Jokelassa”.
Mainittakoon Leinolla olevan Roomassakin muistolaatta yleisellä paikalla ja sinne on nyt viritteillä myös patsas.
Jokelan alueella Nuppulinnassa kuollut Leino on saanut Suomessa valtiolliset hautajaiset, nimikko- ja liputuspäivän, mutta vasta nyt, lähes 92 vuotta kuolemansa jälkeen, yleisellä paikalla olevan muistolaatan kuolinpaikkansa lähistöltä.

(Lokakuinen tiedote:)

Harva tietää runoilija Eino Leinon kuolinpaikan: viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään mlk:n Nuppulinnassa; nykyisin Tuusulan Jokelan kylää. Leino ohjasi 3.1.1926 Aleksis Kiven Kihlauksen Jokelan Nuorisoseuratalolla. Sairaskohtaus johti n. kolmen kilometrin hevoskyytiin kotiinsa Riitahuhdan mökille. Kuolema tuli 10.1.1926. Sitten ruumisarkku matkasi junalla Helsinkiin ja lopulta ikilepo tuli valtion kustantamana Hietaniemen hautausmaalla.

Järjestävät: Jokelan runonystävät, Jokelan joutsenten tukiryhmä, Jokelan kirjasto ja Kunnon Elämä ry. Lisätietoja: Antti Honkonen, 040 529 5283, antti.honkonen@hotmail.fi

http://suomifinland100.fi/project/runoilija-eino-leinon-muistopaiva-jokelassa/?lang=sv

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Eino Leino sai vihdoin julkisen muistolaatan kuolinseudulleen